Netistä löytyy ohjeita sekä tuntimääriä ja muuta tietoa siitä, miten poikiminen normaalisti etenee. Niihin kannattaa perehtyä hyvissä ajoin ennen poikimakautta, varsinkin jos on vasta-alkaja. Erkki Pyörälän synnytysoppi on ikivanha huipputeos, josta myös löytyy netistä kuvia ja vinkkejä asentovirheiden korjaamiseen ym. Poikimisista suurin osa hoituu lehmältä ja vasikalta itsenäisesti, tällöin kätilölle jää sivusta seuraajan rooli.

Haastavamman poikimisen varalle apuvälineistä kannattaa hankkia ainakin liukastegeeliä ja siemennyshanskoja sisätutkimuksia varten. Vetoketjut, joissa on hyvät kahvat ja karheat hanskat, joilla ote ei lipeä. Pidempiä naruja ja lyhyitä, ohuempia naruja, tuttipullo ja letkutuspullo sekä ternimaitoa pakkaseen. Parasta ternimaitoa on tietenkin omasta karjasta, vanhemmilta emoilta lypsetty maito, mutta lisämaitona voi ihan hyvin käyttää myös naapurin maitotilalta haettua ternimaitoa. Emolehmätila, jossa poikii paljon lehmiä samoihin aikoihin, voi ternimaidon suhteen hyödyntää myös muiden, tilalla juuri poikineiden lehmien maitoa.

Tässä mielestäni tärkeimmät välineet poikima-avun antamista varten. Ensimmäisenä pitää tietysti olla puhdas ja hyvin kuivitettu poikimakarsina, jossa lehmän saa turvallisesti kiinni auttamista varten. Sitten tutkimushanska käteen ja siihen loraus geeliä. Rauhallisesti vasikkaa tunnustelemalla selvitetään syntyvien vasikoiden määrä, sijainti, asento, koko, lehmän sisätilavuus, vasikan pään sijainti jne. Näiden tietojen varassa voi hyvin soittaa eläinlääkärille ja kysyä toimintaohjeita, jos hän on itse kaukana ja apua tarvitaan.
Vasikan tulisi saada ensimmäisen vuorokauden aikana ternimaitoa 10% omasta painostaan, joten tällaisella parin litran pussilla päästään jo pitkälle. Vasikka syntyy ilman vasta-aineita, jotka se sitten saa ternimaidosta. Siksi nopea ja riittävä ternimaidon saanti -mielellään parin tunnin sisällä syntymästä- on tärkeää. Pakastemaito on erikoistilanteita varten. Normaalisti vasikka imee ternimaidot emoltaan juuri niin paljon ja juuri niin usein, kuin se itse haluaa.
Poikkeustilanteessa, kun vasikka ei saa juotua ternimaitoa emoltaan, sille annetaan maitoa tuttipullosta. Toisinaan saattaa olla myös tilanne, jolloin lehmän utare ei ole vielä täyttynyt kunnolla ja maitoa ei yksinkertaisesti ole vielä poikimahetkellä riittävästi. Silloin vasikalle annetaan lisämaitoa oman emon maidon lisäksi. Jos vasikalta puuttuu imemisrefleksi, ternimaitojuotto suoritetaan letkuttamalla. Jos karjassa on useampi tällainen vasikka, joka ei ime kunnolla, tilanne pitää selvittää tarkemmin. Todennäköisesti silloin on kyseessä seleenin puutos ja karjan kivennäisruokinta pitää välittömästi muuttaa. Kuvassa on myös vasikan lämpöliivi, jota tarvitaan myös näissä erikoistilanteissa lämmittämään vasikkaa, jolla kaikki ei ole ihan kunnossa.
Muista tilata syntyville vasikoille korvamerkit ajoissa, sekä niihin sopivat korvamerkkipihdit. Jos haluat kirjoittaa vasikan nimen merkkiin, se pitää tehdä juuri siihen tarkoitukseen sopivalla tussilla, tavallinen tussi kuluu pois nopeasti. Nimi on helpointa kirjoittaa ennen kuin merkin laittaa korvaan. Jos merkin laitossa sattuu kömmähdys tai väärälle eläimelle menee väärä merkki, sen saa katkaistua pois sivuleikkureilla.
Viimeisenä, mutta ei ollenkaan vähäisimpänä… Hyvät eväät, parempi poikimakausi!