Mitä nopeammin vasikka saa ternimaitoa, sitä tehokkaammin se saa vasta-aineet käyttöönsä. Mitä paremman mallinen utare ja sopiva vedin lehmällä on, sitä todennäköisemmin vasikka saa juotua itse. Jos utare roikkuu, vedin on iso, paksu tai pitkä tai kovin lyhyt, vasikka tarvitsee todennäköisesti apua.

Käy ensin kahvilla. Ota lehmä kiinni lukkopöytään, anna herkkuja. Jos lehmä on epäluuloinen, eikä tule pöytään, ole luova, mutta muista työturvallisuus! Yleensä vasikka alkaa imeä sormea voimakkaasti, silloin ei tarvitse muuta kuin vetää vasikka sormen avulla utareen viereen ja vaihtaa vedin vasikan suuhun sormen tilalle ja seurailla juomista. Jos vasikka ei ime, yritä houkutella imemisrefleksiä kutittelemalla kieltä ja ikeniä. Lypsä maitoa suuhun, ole kärsivällinen. Vasikan voimakas silittely emon nuolemista mukaillen voi myös auttaa. Lähes aina terve vasikka alkaa kohtalaisessa ajassa imeä. Jos ei onnistu, yritä vähän päästä uudelleen tai letkuta.
Jos vasikka on kerran onnistunut itse juomaan, se onnistuu siinä yleensä jatkossakin. Jos vasikkaa on autettu, se saattaa tarvita apua uudemmankin kerran.

Näin paksua vedintä vasikka ei saa itse suuhunsa, vaan tarvitsee apua todennäköisesti ensimmäiset pari-kolme päivää.
Koviakin kokeneet emolehmien vasikat juovat yleensä ternimaidon tuttipullosta hyvällä halulla. Muutaman päivän ikäisiä, jo emoltaan juovia vasikoita, sen sijaan saattaa olla todella hankala saada tarttumaan enää pulloon esimerkiksi lisämaitoa tarjottaessa.