Ulla poiki viisi päivää Utuliljan jälkeen. Normaalisti sonnivasikan kantoaika on noin kolme vuorokautta lehmävasikkaa pidempi, mutta poikkeus vahvistaa säännön.
Ullan lapselle sopii nimeksi Zulla, hän on ihan äitinsä värinen, otsapilkkukin on tismalleen identtinen. Karvapeitteen muodostuminen on hauska prosessi, en tiedä milloin ja miksi se periytyy isältä, milloin emolta ja milloin tulee jokin yhdistelmä?
Zulla oli pidemmän kantoajan takia vähän isompi vasikka syntyessään kuin veljensä Ykä, joten annoimme vähän vetoapua. Vasikka voi kasvaa emonsa kohdussa viimeisinä kantoajan päivinä kilon päivässä, joten ylipitkä kantoaika ei ole mitenkään järkevä juttu sujuvan poikimisen kannalta. Virkeitä ja hyvinvoivia sekä äiti että tytär!